Lokakuun ehdoton teema on tähän asti ollut arkistuminen... Se on toisaalta kiva, koska enää ei oo sellaista fiilistä että pitäis joka vapaa hetki säntäillä valokuvaamassa nähtävyyksiä, vaan saa kiksinsä siitä että vaan on ja tekee arkisia asioita. Tosin se on kyllä vähän varjopuolikin, kun enää ei tuu niin raahauduttua katteleen kaikkia mahti paikkoja.
Onneks tulee vähän fiestaa arjen keskelle huomenna kun Ida saapuu viihdyttään mua. Tulee tän blogin sisällöstäkin paljon mediaseksikkäämpi kuhan tequila timeilta ehdin kirjotteleen!

1.10 keskiviikko

Yhdeksän päivän työputki alkoi kivasti, kun meille tuli kaksi uutta harjoittelija tyttöö Italiasta ja pääsin itte leikkiin opettajaa ja päsmäröimään mun huikeilla kyvyillä.
Tosin sellainen snadisti masentava puoli siinä oli että nää ulkomaalaiset puhuu niinku sataviiskyt kertaa parempaa espanjaa kun minä... niin että siinä oli kauheen haastava yrittää ylläpitää super ylimielistä egoilua. Nooh lohduttaudun sillä että italialaiselle espanjan omaksuminen on ehkä pikkasen iisimpää kun tälläselle suomijuntille!

Muutenkin oli super kiva työpäivä, jonka ehdoton kruunu oli se että eksyin jotenkin syömään yhdessä kaikkien osastojen pomojen kanssa. Ja siinä sitten lounastettiin muina naisina niiden kanssa ja oli tosi hyvää juttua.

Töiden jälkeen omistin aikani kerrankin kouluhommien hoitamiseen. Nyt on niiden kanssa kunnon rutistus menossa että voin sit lomailla koko sen ajan hyvällä omalla tunnolla minkä ida on täällä! (heti huomaa että kun on vähän aikaa ja pakko saada aikaseks, niin mä oikeesti tuotan tekstii vaivattomasti - verrattuna siihen kun on kaikki maailman aika tehdä niin siitä ei sitten tuu lasta eikä paskaa..)

2.10 torstai

Töissä oli ihan kamala mokailu päivä, kaikki mikä voi mennä poskelleen niin meni. Tein ihan typeriä virheitä ja kasvatin sellasta metrin kokoista naamapalmua koko päivän ajan.
Noh nyt huomaa että alkaa pikkuhiljaa tottuu näihinkin hetkiin, koska yllättäen se ei sinänsä masentanut ollenkaan.
Oli vaan sellainen fiilis että näitä sattuu ja nauroin itelleni pääni sisällä.

Illasta vaan kattelin sinkku elämää ja valmistauduin henkisesti seuraavan päivän aamuvuoroon aka viiden herätykseen. Ja tietenkin ihan vähän nautin siitä, että kahdeltatoista yöllä mun lämpömittarit koneen ruudussa näytti tältä:

Taidan valita nää yön +21 astetta ennemmin kun ton 3 astetta Tampereella...

3.10 perjantai

Aamuvuoro meni tosi kivasti ja nopeesti ja yllättävän kivuttomasti.

Niissä fiiliksissä suuntasinkin sitten töiden jälkeen nopeelle meikkishoppailu rundille ja tuhlasin taas kerran vähän rahaa Kikon kosmetiikkaan (mitä mä teen Suomessa kun pitää taas tyytyy johonkin muuhun merkkiin, nyyh!) Kävin myös ostaa hiuslakan ja dödön ja kuolaan kalliita korkkareita, jotka onneks jätin kaupan hyllylle toistaiseks.

Kun tulin kotiin, niin huomasin että meidän kortteliin ihan mun kotikadun viereen oli pystytetty joku ihme "tivoli" katu. Lähinnä se näytti olevan lapsia varten, mutta siis ihan sairaasti kaikkia possujuna-henkisiä laitteita, pelikojuja ja tietenkin herkkukojuja. Ite sorruin churrokojun luona ja päädyin ostaa maailman mukavimmilta sediltä churroja nutellan kera nom nom... (en haluu tietää paljonko täällä oon oikeesti lihonut!)

Kotona rupesin sitten churroja syöden valmistautuun mun ja kämppikseni Lynnin tyttöjen iltaan. Tarkoituksena oli siis mennä syömään ja juoruileen ja ehkä drinksuille sen jälkeen. Ja niinhän me mentiinkin.

Mentiin satamaan metrolla ja sit vaan haahuiltiin kunnes löydettiin kiva paikka. Otettiin siellä kannu sangriaa ja molemmat päivän menu (eli valinnainen alkuruoka, pääruoka ja jälkkäri) ja kaikki tää saatiin 20 e/naama. Ei siis mikään ihan tajuttoman halpa rafla, mutta kyllä tosta ruokamäärästä ton verran jo maksaakin.

Rafla oli muutenkin tosi mukava ja istuttiin terassilla, jossa saatiin sauhutella ja parantaa maailmaa. Tarjoilijat oli tosi flirttejä ja tarjos meille lopulta baileys-shotitkin vielä. Se yks oli ihan varma että Lynn on aivan naamat, koska juttu oli ehkä vähän väysynyttä hehhe... ja siitä se varmaa aatteli että sillä olis joku sauma siihen! Sen verran se kävi siinä lirkuttelemassa koko aterioinnin ajan.
Mutta tosiaan istuttiin siinä nauttimassa hyvästä ruuasta ja puhumassa melki kolme tuntii (oikeen paikalliseen tyyliin!) On kyllä ihan ihme, miten samanlainen ajatusmaailma meillä kahdella on. Ei edes tunneta tavallaan kunnolla vielä, mutta silti pystytään melkein aina täydentään toistemme lauseet. Joskus on jopa pelottavaa miten samalla aallonpituudella ollaan ja miten samanlaiset taustat ja intressit meillä on...
Toisaalta se on myös suuri rikkaus, tässä on nyt kyllä sellainen tyttö johon tiiän pitäväni yhteyttä koko loppuelämän <3

Lähdettiin sitten raflasta vielä jatkaan iltaa pieneen latinobaariin, jossa Lynnin poikaystävä kavereineen oli jo odottamassa. Baari oli pieni ja tavallaan viihtyisä, tavallaan vähän rähjäinen, jossa popula oli 100% paikallista (miinus me kaksi turistia haha)

Musiikki siellä oli ihan mahtavaa! Jouduttiin poistuu harmillisen aikaisin koska meikä tietenkin tarvitsi vähän kauneusunia ennen työvuoroa. En päässyt siis tanssimaan bachataa innokkaiden fanieni kanssa sinä iltana vielä, mutta eiköhän tuonne uudestaankin tuu mentyä.

Haluan myös mainita että Kikon uusin löydös huulipunakynä on joku rakkaus!! siksi tässä liitteenä myös awkward naama potretti!

4.10 lauantai

Haha töissä tuli heti palautetta siitä että näytän vähän väsyneeltä (miksiköhän...) ja käsky että tänään pitää mennä ajoissa nukkumaan. Tässä kohtaa olin itekin ihan sitä mieltä että kotiin vaan nukkumaan ja kerään voimia, vaikka kuinka olisi lauantai.

Iltaa kohti kuitenkin läppä muuttu töissäkin paljon oudommaks aka fiilis parani. Tää ihme läppä että mulla on pingviini lemmikkinä on lähdössä ihan lapasesta. Nyt puolet porukasta varmaa tosissaan luulee että mulla on pingu kesäsin jääkaapissa ja talvisin portilla vahtimassa talon turvallisuutta.
Loppu ilta hiihdeltiinkin ympäri respaa pingviinin askelin ja kikateltiin... tästä tuli automaattisesti mielleyhtymä pingviinitanssiin (muistatteko idolsista joskus vuonna nakki?) ja siitä tuli sit mieleen tanssi ylipäätään ja se että on lauantai...

Niinpä töiden jälkeen riensin kotiin laittamaan ja lähdin tapaan Tainaa ja sen opiskelukavereita ravintolaan, jossa ne oli ollut safkaamassa ja jossa kuulemma olis ihan hyvät mojitot myös.
Vähän meinas mennä jännäks siinä ravintolan eessä kun en saanut Tainaa enkä Stephaniee kiinni puhelimella. Menin sit rohkeena kuitenkin ettiin porukkaa sisältä ja löysin jopa oikeeseen pöytään ja vielä täydellisellä ajotuksella. Päästiin siitä melki heti siirtyy kellariin mojitoille, jotka ei sitten kyllä ollutkaan ihan niin loistavat JA MAKSOIVAT 10 EUROA!!!

Katottiin Tainan kaa kerran toisiimme ja päätettiin että Benedictiin sitä täytyy kyllä siirtyä, missä mojitot on yli puolet halvempia ja sata kertaa loistavampia!

Meitä oli siis minä, Taina ja Stephanie (boliviasta). Uusia tuttavuuksia mulle oli Ana (brasilia) ja kaks poitsuu joista toinen oli espanjalainen ja toinen iranilainen. Oli kyllä siis taas melko kielikylpyä kun tuli puhuttuu sekasin espanjaa, englantia ja vähän suomeekin Tainan kanssa.
Nautin kuitenkin seurasta kauheesti ja sain aivan ihanan kohteliaisuudenkin illan aikana. Iranilainen poitsu kun sanoi mulle, että sen mielestä mussa on ihan mahtava energia ja se sanoi että heti kun tulin ravintolaan niin se tiesi että oon huippu tyyppi kun se näki mun energian loistavan musta tai jtn. Vaikee suomentaa tota keskusteluu, mutta olin hyvin otettu.

Benedictissä huikeiden mojitoiden lisäks nautin suuresti kun pääsin pitkästä aikaa tanssimaan vähän bachataa mun ultimate lemppari "eres mia" biisin tahtiin. On kyllä aina yhtä nautinto joraa sen omistajan kanssa, koska tsiisus se osaa tanssia. Suomalaiset miehet vois kyllä kaikki lähettää johonkin lattaritanssi kurssille...
Siinä tanssin ohessa sain myös sovittuu vähän synttärikekkereitäni, jotka aion siis kyseissä mestassa pitää. Sain jopa luvan viedä omat viinat (salmarit) sinne tarjottavaks! JEE!

Illan ehdoton kohokohta oli kuitenkin kun oltiin ulkona tupakalla Anan ja Stephanien kanssa ja siihen tuli sellainen äijä heiluun ja vaihdettiin sitten englannin puhumiseen, että se äijäkin pääsis juttuun mukaan. Niin se heti tunnisti mun juntti tankero aksentin suomalaiseks (se olis siis itekin suomalainen)
Ja siis ei tässä muuten mitään, mutta puoli tuntii sitä ennen se espanjalainen poika vannoi käsi raamatulla että mä äännän englantia niinku espanjalaiset (mikä ei siis oikeestaan oo mikää kohteliaisuus, eikä ees totta...) Järkeilin myöhemmin että sen täytyy johtuu siitä että kun kuulen kun englantii puhutaan sillä aksentilla niin jotkut sanat ja aksentit tarttuu.

Se suomalainen äijä oli ihan hauska, se oli niin päissään että tuli heti ihan kotoisa olo sen seurassa. Mutta kamala käpälöijä, joka ensin pilkkas mun karvaliiviä ja halus sen jälkeen viettää yötä yhdessä.
Sanoin ei kiitos ja lähdin kotiin nukkumaan. Oli kyllä huikee ilta, kiitos vaan kovasti kaikki mukana olleet! Seura oli loistava!

5.10 sunnuntai

Harjoitteluni viimeinen iltavuoro meni oikein hyvästi ja fressisti ja ilman krapulaa vaikka edellisenä iltana olikin kyllä melkoinen känni päällä!
Pääsin jopa lähteen kotiin ennen yhtätoista, koska seuraavana aamuna olisi aamuvuoro.

Kaikki vihaa sitä, kun on iltavuoron perään aamuvuoro koska se käytännössä meinaa että yöunille jää aikaa 5 tuntia ja sit pitää heti palata töihin. Siks säälistä tälläsen vuoron haltijat pääsee jos mahdollista vähän aiemmin kotiin illalla että sais levättyykin!

Kotona ei sitten muuta voinutkaan tehdä kun painaa nukkumaan vaan, että sais tosiaan ees sen vähän reilun 5 tuntii unta palloon...

6.10 maanantai

Töissä oli järjetön kiire päivä, mutta täytyy sanoo että nautin kovasti. Nytkun osaa oikeesti hoitaa asioita niin oli ihan mahtava fiilis kun tuntui että olin oikeesti ihmisille avuksi ja pystyin hoitaan työni kunnialla.
Puhumattakaan siitä että aika meni tosi nopeesti.

Meillä oli myös asiakkaina taas suomalaisia, vähän sellainen vanhempi pariskunta, joka ei olis kyllä saanut mihinkää kysymyksiinsä vastauksia jos minä en olísi ollut paikalla tulkkaamassa! Mukavia ne oli kuin mitkä, mutta myös niin ulapalla ja kielitaidottomia että ihan sääliks kävi!

Kotiin tultuani vaan siivoilin, kokkailin hitsin hyvät sapuskat itelleni ja hoidin taas kouluhommia oikein urakalla. Toisin sanoen hirveen aikaansaava ja tervehenkinen päivä - hyvä minä!

7.10 tiistai

Töissä oli aivan jäätävän tylsä päivä! Ei mitään tekemistä! Tein koko kahdeksan tunnin aikana vissiin yhden check outin ja kolme check iniä...
Voin sanoo että hitaaaaasti meni aika!

Illalla viihdytin itteeni taas yhtä mielenkiintoisten kouluhommien parissa, joskin lopussa kiitos seisoi - pääsin vihdoin aikatauluni tasalle! Nyt on kaikki taas vähäks aikaa hoidettu ja voin keskittyy nauttii lomailusta seuraavat kaks viikkoa! WUHUU!

Illan kruunas vielä se, että Lynnin poikaystävä (joka on hieroja) tarjoutui hieroon mun selkää. Siinä sitten hengailtiin yhdessä, puhuttiin paskaa ja mä sain hieronnan. Tosin ihan lukossa ollaan vieläkin, se vaan totes että mun selkä on niin paskassa kunnossa että mun on pakko mennä kunnon fysioterapeutti hierontaan ja monesti ennenku noi lukot aukee.
Kuitenkin se helpotti ees vähän ja ennenkaikkea rentoutti mukavasti.
Sen jälkeen roikuttiin kaikki ulkona Lynnin ikkunasta ja vaan tupakoitiin ja naurettiin tyhmille jutuille.
Olin ihan unohtanut miten kiva musta on hengailla mukavien pariskuntien kanssa, siitä tulee aina niin hyvä mieli! Puhumattakaan että mun aina helpoin olla kaveria sellaisten poitsujen kanssa joilla on tyttöystävät.

Ja siinä se lokakuun eka viikko onkin sitten ollut. Huomenna vielä täytyy jaksaa yksi aamuvuoro ja sitten pääsee vaihtaan totaalisesti vapaalle!
No puedo esperar!

Vähän railakkaampia päivityksiä siis odotellessa...

XOXO
Miia