Enjoy!
17.10 perjantai
Töissä oli aivan järjetön hässäkkä päivä, ei tuntunut kädet/jalat/pää riittävän siihen että olisi oikeesti ollut ihan tehtäviensä (lue: asiakkaiden vaatimuksien) tasalla!
Toisaalta nautin näistä kauheista stressi päivistä ihan älyttömästi masokisti kun olen. Toisaalta oli vähän ahdistus soija pinnassa, mikä ei ollut kiva juttu ottaen huomioon että illalla oli tarkoitus lähtee viihtyyn ilman mahdollisuutta käydä suihkussa enää sitä ennen..
Päivän kohokohta oli kuitenkin kun pidin lounastaukoo yhdessä laukkupoikien kanssa, joista toinen on tietenkin ikuinen&kielletty rakkauteni ja toinen muuten vaan tajuttoman kuuma! Oon tässä nyt meinaa yrittänyt kanavoida mun romanttista energiaa seksuaaliseks energiaks sitä vähän potentiaalisempaa kaveria kohtaan, mutta epäilen että haaveeks sekin jää. Nyyh! Noh ainakin juttu kulki ja oli oikeen hauska puolituntinen kaiken sen yläkerran hulinan ulkopuolella.
No siinä se päivä sitten nopeesti vierähtäkin ja Ida ja Taina pelmahti siihen aulaan odotteleen mua. Harmitti kauheesti, että oli niin kiire hässäkkä ettei kukaan ehtinyt niiden jutulle eikä mulla ollu oikeen tsäänssiä esitellä hotellia sen kummemmin niille.
Nooh ainakin tytöt sai hyvät naurut mun maailman rumimmasta uniformusta!
Mentiin siitä sit yhdessä testaan meidän hotellin tiloissa toimiva juustobaari. Suurena juuston ystävänä olin ihan liekeissä ja kieltämättä vähän vip fiilis kun koko raflan henkilökunta tuttua tottakai (leimailen niille päivässä sen verran kuitteja että paraskin morjestella vähän nätimmin..)
Otettiin pullo viiniä (valittiin listan halvinta koska kyseessä vähän tyyriimpi mesta) ja sitten alkuun otettiin tollanen juustomaistelulauta, jossa alkupään juustot oli ihan jumalaisia! Loppupään vahvemmat meni sitten kyllä jo niin kypsyneeks ettei menny enää meitsillä alas.
Jatkettiin sitten vielä juusto teemaisilla pääruuilla ja nom nom! Kyllä juusto vaan on parhaimmillaan sulatetussa muodossa! Makujen puolesta suosittelen kyllä ehdottomasti, mutta hinta on hieman tyyrimpi kyllä kun mihin täällä on totuttu...
Vähän kalvettiin kun saatiin se lasku, missä meidän alku leivät (joita ei ees pyydetty!!!) maksoi 18 euroo. Ja tämä oli siis enemmän kun mitä maksettiin ees meidän viinipullosta!
Lähdettiin siitä sit paineleen viinikaupan kautta Idan hostellille missä vähän fressailtiin ja avattiin päivän toka viinipullo. Kun se oli tyhjennetty niin lähdettiin läheiseen puistoon mukanamme vielä yksi viinipullo, joka sitten tissuteltiin siellä meneen ja lätistiin tyttöjen juttuja.
Kolmannen viinipullon tyhjennyttyä lähdettiin takaisin hostellille ja mentiin sen kokoajan täyttyvään baariin naukkaileen vähän mojitoja. Mulle kehittyi siinä illan aikana sellainen missio, että tytöt valitsi äijän jonka kanssa mun piti mennä vähän rikkoon jäätä ja minähän menin!
Ilmassa ei ollut omalla kohdallani ees mitään eroottisia värähtelyjä, vaan kivaa pikkuflirttiä ja uusiin ihmisiin tutustumista. Uusiin tuttavuuksiin lukeutui illan jälkeen: ruotsalainen vaihtari, lähes alaikäisiä kuumiksia Sveitsistä ja kanadalainen reppureissaaja jonka suurimpia intohimoja oli kantri musiikki ja Teemu Selänne. Todella sujuvasti juttelin sen kanssa NHL:stä ilman mitään oikeeta ajatusta mistään!
Hostellilta lähdettiin sitten taksilla satamaan ja siellä hyödynnettiin ilmaiset sisäänpääsyt Pachaan.
Iltahan ei alkanut kauheen lupaavasti kun järkkäri pyysi mua avaan mun narikkaan menevän jättilaukkuni. Meinaan olin aiemmin päivällä räjäyttäny mun koko tamppooni paketin sinne laukkuun ja siellä oli noin 50 tamppooni iloisilla keltaisissa kääreissään. Tästähän tää järkkäri innostu ja alkoi naureskellen esitteleen mun laukun sisältöö jokaiselle ihmiselle siinä viiden kilsan säteellä.
Yleensä osaan nauraa ihan itelleni, mutta koska tamppoonit ja koko jättilaukku oli mukana kiitos kotonani tehtävän ludekaasutuksen, ei kauheesti huvittanut. Meinas ihan täysin mennä fiilis.
Olis luullut näkevän naamasta ettei naurata, mutta järkkäri vaan virnuillen kaupitteli mun tampaxeja "kuubalaisina" ja hirnui maailman huonoimmalle läpälleen.
Onneks lopulta päästiin sisälle, jossa ensin meinas vituttaa aivan saatanasti, mutta onneks musiikki parani ja samassa suhteessa myös mun mieliala.
Lattari musiikki kyllä tekee mut sekunnissa onnelliseks! Ida kiltisti hengas mun kaa siellä viiden neliön kokosella bachata puolella missä fiilistelin meneen ihan täysillä.
Tuolla ulkoterdellä kun bailattiin, niin siihen tuli ensin tosi kuuma mies joka halus tietää mistä oon kotoisin. Kun kerroin että Suomesta niin hän sanoin että oli ihan varma että oon pariisitar kun mulla on niin mieletön tyylitaju! Olin siis niiiiiiiin imarreltu, vaikka tietenkin pieni ääni päässäni varoitteli että tää oli ehkä vaan tosi lipevä taktiikka yrittää saada mut sänkyyn. Seuraavaks se mies kuitenkin jatkoi, että "jos en olisi homo niin yrittäisin niin iskee sut."
MIKSI KAIKKI KUUMAT MIEHET ON HOMOJA?!!?
...tosin olin kyllä ihan tyytyväinen koska siinä valossa sen vuolaat kehut mun tyylitajusta oli ehkä ihan vilpittömiä!
Lähdettiin siitä sit Idan kaa vielä katsastaa tarjontaa rannalla, missä hetki istuttiin eräiden italialaisten poitsujen kanssa, jotka ilman taka-ajatuksia halus vaan jutella.
Mutta molempia väsytti niin pirusti että napattiin sit vaan taksi ja lähdettii rullaa eka kohti Idan kämppää ja sit mun.
Noh taksissa kävi sit väsyneen Miian legendaariset... Kaikki jotka on joskus kyydinnyt autolla mua kun oon super väsynyt on päässy osalliseks mun "unissa puhumisesta".
Jostain syystä siis autossa kun oon nukahtamassa ja yritän pysyä hereillä niin alan puhua ihan päättömiä (enkä siis itekään tiedä/muista mitä oon sanomassa) ja tää kaikki niin että puolet mun tajunnasta on hereillä ja tiedostaa kaiken ja puolet niin että oon jo ihan unessa.
Onpa tosi normaalin kuulosta ja varmasti varsin valaiseva selitys.
Olin kuitenkin Idalle ainakin tän matkan aikana kuulemma pohtinu pitäiskö kuskille antaa hirvivaroitus (oltiin siis keskellä Barcelonan keskustaa)
Juttu kuitenkin paheni kun Ida jäi kyydistä pois... tässä kohtaa oon varmaa tummunu oikeesti koska seuraavaks havahdun siihen että vaahtoon "Idalle" (joka ei oo enää siis kyydissä) että vitun kuski on eksynyt ja ei olla kotona päinkään (oltiin korttelin päässä mun kämpästä) ja kuski tuijottaa mun suomenkielistä vuodatusta silmät pyöreinä taustapeilistä
Ei hävettänyt ei kun tajusin mitä tapahtuu...
Kotona kaiken väsymyksen huipuks mun piti alkaa ninjaileen mun sänkyä ja petivaatteita ja patjaa omalle paikalleen ja kasaan sen helvetin kaasutuksen jälkeen.
Ei ollut kyllä toi loppu ilta mitään mun finest hetkiä täällä!
18.10 lauantai
Menin iltavuoroon ja päivä meni ihan okei, ilman darraa ja jopa keskimääräsesti paremmilla yöunilla.
Seuraavaks päiväks mulle oli kuitenkin vaihdettu aamuvuoro, joten täytyi yhdeltätoista kipittää kotiin nukkumaan ja nyyhkis sentään piti katkaista hyvä ryyppyputki ja olla koko päivä kuivin suin.
Toisaalta oli ihan rentoutus vaan mennä kotiin ja oikaista suoraan peiton alle.
19.10 sunnuntai
Töissä oli aika väsyneet fiilikset ja aivan kamalia asiakkaita koko päivä. Ihan hirveen vaativia ihmisiä, joilla ei ollut selkeesti muuta tekemistä kuin ilmaista mihin kaikkeen he ovat pettyneitä a) hotellissa b) Espanjassa c) elämässä in general
Kuitenkin yllättävää kyllä aika meni joutuisasti ja oli ihan kivaa duunissa. Hyvät työkaverit tekee kyllä paljon! Kiitos siis kaikille joiden kanssa jaksaa näitä ihmisiä kattella oikeesti!
Töiden jälkeen kipaisin kotiin laittamaan ja lähdin sitten Idaa tapaamaan, joka vietti viimeistä iltaansa täällä lämpimässä nyyhkis!
Lähdettiin metsästään sitä samaa Kikiriki-ravintolaa, mitä jo aikaisemmin viikolla turhaan etsittiin.
Tällä kertaa olin tsekkaillu koko päivän töissä karttoja, mutta todellisuudessa meidän etsintä oli taas ihan yhtä epätoivoista! Painettiin edestakaisin oikeeta katua, soitettiin jopa välissä Tainalle että antaa meille etätukena koordinaatteja.
Tainan ohjeilla ja Idan maalaisjärjellä päästiin kuin päästiinkin viiden tunnin haahuilun jälkeen oikeeseen paikkaan ja pöydän ääreen. Aika voittajafiilis kyllä kun sai ekan hörpyn bissestään!
Vedettiin mielettömän hyvät tapakset siellä, joita en jaksanut ees kuvata koska ilmeisesti kymmenen päivän kuvaspämmäilyn jälkeen oon palannut taas normaalitilaan, enkä saa aikaseks napata kuvan kuvaa...
Toisaalta enpä kiusaa teitä kuvilla siitä miten nannaa sapuskaa täällä on!
Raflasta kirmattiin taikasuihkulähteelle kattoon sitä magic showta. Ja se oli itellekin eka kerta kun on kattomassa esityksen sen ihan alun.
Vähän hämmensi se ooppera musiikki siinä taustalla kun yleensä siä on vähän menevämmät popit, mutta olihan se nätti noinkin.
Mä voisin hengailla tuolla päivät päästyäni, mutta nyt kyllästyttiin aika nopeesti ja lähdettiin Benedictiin viimeisille mojitoille ja selvittään vähän mun synttärivaraustani.
Juotiin jopa kerrankin kohtuulliset yhdet ja hoidettiin asiallisesti bisnekset ja lähdettiin kotejamme kohti, Ida pakkaamaan ja minä nukkumaan.
Traagisesti heiluteltiin metro tunnelin vastakkaisilta puolilta toisillemme Idan kanssa ja sitten tulikin mun metro ja nähtiin viimeisen kerran yhyy nyyh!
Vähän menee herkistelyks mutta että mulla oli kivaa ja että kun olis ollu kiva kun se olis ollu vähän pidempäänkin!
20.10 maanantai
Töissä olin niin väsynyt, että tuntui koko ajan että pyörryn ja/tai nukahdan seisovilteni. Kyllä huomas, että univelka ei oo kiva asia sillon kun se on oikeesti pitkäkestoinen...
Niinpä kotona vaan pistin pyykit pesukoneeseen ja kattelin sinkku elämää (tätä oli odotettu siis koko Idan täällä olon ajan!)
Sen jälkeen päätin ottaa pikkupäikkärit... ne unet kestikin sitten ilta yhdeksään, jolloin päätin että on parempi vaan jatkaa aamuun asti ja niinhän mä sitten teinkin.
Koko päivä meni nukkuessa mutta ah kun teki gutaa <3
21.10 tiistai
Töissä ei tapahtanut mitään sen suuremman maininnan arvoista paitsi että saatiin taas suomalaisia asiakkaita! Oikeen mukavia ja trendikkäitä nuoria naisia, joita oli ilo palvella ja niiden kanssa sai näyttää oikeesti sitä osaamistaan.
Kaikista jännin oli, että mun työkaverit kaikki ylisti sen jälkeen miten kivalta suomi kuulostaa! Kuulemma paremmalta kun ruotsi (öö what? mutta siitäs saatte hurrit hähähähhä!)
Duunin jälkeen lähdin L´illa ostarille nopeelle hätäostos rundille. Ja ihan kun basic ostokset jo yksinään ei riittäis piristään niin löysin DISNEY kaupan!!! Täytyi tosissaan hillitä itteeni etten ostanut koko puljuu tyhjäksi!
Sinne meen kyllä takaisin! Kaikki ihan sitä aitoo disney sälää, mutta helvetin halvalla! Voi kun ei olis matkalaukkujen painorajoja niin olisin ostanu itelleni kaikki Jörö aiheiset astiat ja pehmot mitä siellä oli! Retulle meinasin ostaa oman dalmatialaisen... ehkä vielä teenkin sen! Ah sanat ei riitä kuvaan sitä Miia-4-vee-innostusta siellä!
Loppu päivän pyhitinkin edelliselle blogipäivitykselle.
Illasta tosin roikuttiin Lynnin kaa sen ikkunassa ja fiilisteltiin naapurissa pelattavaa Barcan peliä. Se onneks suostu lähteen mun seuraks peliin 1.11 (koska minähän en täältä lähde ilman että käyn katsomassa ylihintaista matsii minkä kulusta en tajua mitään!)
Muutenkin sen kanssa jutskailtiin ja nautittiin toistemme seurasta. Ihana tyttö <3 Ainakin on syy käydä Amsterdamissa tän keikan jälkeen!
22.10 keskiviikko
Töissä melko tylsää, mutta se antoikin sitten hyvän tilaisuuden keksiä lisää suomalaista pingviini läppää! Voitais oikeesti kirjoittaa sellainen wikipedia uskottava kirja mun erään työkaverin kanssa suomalaisista pingviineistä, niiden ominaisuuksista, ruokavaliosta ja vahtikoiraominaisuuksista.
Se läppä on niin paskaa että se jatkuu sillä aina vaan. Ja aina se naurattaa.
Niinpä vaan vaaputtiin pingviini askelin pitkin respaa koko päivä niinku viiden tähden hotellissa kuuluukin.
Illalla kävin mm. tupakalla ja menin nukkumaan lahnailtuani koko illan kotosalla. Aika mielenkiinnottomaks taantu tää elämä Idan visiitin jälkeen hahaha
Nooh, mä sallin itelleni nyt lepoo ennenku alan rutistaa viimesiä irti Barcelonasta. Ja on kyllä välillä ihan luksusta sekin ettei tapahdu mitään eikä tarvi oikeen tehdä mitään!
23.10 torstai
VIIMEINEN PÄIVÄ 21-VUOTIAANA! APUA!
Töissä oli aivan ihania asiakkaita pitkin päivää. Sain niin paljon kehuja mun asiakaspalvelutaidoista, motivoituneisuudesta sekä eleganssista että oli oikein kiva siinä palvella myös niitä vähän kettumaisempia tätiä ja setiä!
Lisäks aivan ihana amerikkalainen setä oli sitä mieltä että mulla on kauneimmat silmät mitä se on koskaan nähnyt. Vitsit miten perso mä oon kohteliaisuuksille, tulee hirveet kiksi fiilarit jostain näinkin pienestä! Mutta hyvähän se vaan kun on halvat huvit!
Sitten kaiken lisäks löysin meidän asiakaskunnasta myös mun unelmien miehen. Oikeesti komein mies jota oon ikinä nähnyt ees missään elokuvissa tai vastaavissa. Sulin sillai henkisesti siihen koneeni taakse.
Harmi, ettei se voinut ees säälistä vähän iskee silmää mulle tai flirtata peri lattari tapaan. WHY GOD!
Noh, ehkä toivun tästä pettymyksestä vielä joku päivä. Ehkä jo huomenna kun olen vanhempi ja viisaampi!
Huomenna vietän ansaittua vapaata 10 työpäivän putken jälkeen ja pidän pienet synttärijuhlatkin ihan vaan etten istuis kotona ikäkriiseilemässä ja laskemassa ryppyjä&harmaita karvoja
Niistä bloggaan sit seuraavalla kerralla ja enempien kuvien kera!
XOXO
Miia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti